Käveltiin pellon poikki, kaikki ne värit ja maisemat oli upeita, rakastan syksyn maisemaa.

Samalla mulle tuli haikee olo. Tiedän mitä viime syksynä kävi. Joka vieläkin mun mieltä painaa, hermoja raastaa ja sydäntäni kaivaa,

tiesin myös että kohta olisi talvi ja kylmä. Ja mä olisin yksin.

Samalla tunsin hennon tönäisyn kädessäni. Hymyilin. Onneksi mulla on sut.

937564.jpg